Hanna Hauvala: Sata ja kaksi pienyrittäjän tarinaa

Suljen puhelimen hymyillen. Tavoite on täynnä ja sadas haastatteluaika merkittynä kalenteriin. Maantie ja kenttä kutsuvat vielä kerran satojen kilometrien tiettömän taipaleen taakse Toholammille. Vajaan vuoden aikana on valtateitä 4 ja 13 sekä niiltä lähteviä kymmeniä sivuteitä kurvailtu toistakymmentä tuhatta kilometriä. Useita auringonnousuja ja -laskuja on ihasteltu sekä ihmetelty luonnon muita ihmeitä. Aina ei ole toki paistanut tai jaksanut innostaa. Pyyhkijöiden huonoutta on kirottu vesi- ja räntäsateessa, haukoteltu ja virkavallan tehokasta valvontaa vältelty.

Aina on kuitenkin päästy perille. Matkojen päässä maaseudun helmassa olemme kohdanneet sata ja kaksi pienyrittäjää laatuosaamishaastattelun merkeissä. Jokainen kahden tunnin kohtaaminen on ollut ainutlaatuinen. Sen ajaksi olemme pysäyttäneet yrittäjän miettimään yrityksen arjen toiminnallista laatua kuten johtamista, raportointia, taloutta, henkilöstöä ja jaksamista.

Pysäytys laatuteemojen ääreen on ollut yrittäjille tärkeää, koska yleensä kehittämiseen ja ideointiin on liian kiire. Pienyrittäjän arkea kiidetään sata lasissa se lähes 365 päivää vuodessa. Koko ajan pitäisi kehittää, kasvaa, lisätä kilpailukykyä, johtaa, myydä, markkinoida, budjetoida, laskuttaa, rekrytoida ja pitää nykyinen henkilöstö tyytyväisenä. Kansainvälistymisestäkin puhutaan, koska kasvua ja asiakkaita on joskus haettava kaukaa. Pienyrittäjältä siis vaaditaan moniosaamista, ja kyllä sitä löytyykin; haastattelumme todensi yli 800 eri osaamista. Tietoa ja taitoa siis on, mutta silti myös sählätään, tehdään turhia asioita ja tuotetaan hukkaa. Arki rutinoituu ja toistetaan samaa totuttua kaavaa, vaikka tekemällä asioita eri tavalla voitaisiin saada uusia ja kenties parempia toimintamalleja ja -prosesseja. Muutos kannattaa kuitenkin aloittaa askel kerrallaan eikä kerralla harpata mahdottomiin.

Stereotypiat maaseudun karvahattu-ukoista ja esiliina-emännistä ovat karisseet pölyisten kilometrien myötä. Tilalle ovat tulleet modernit tilalliset ja yrittäjät ylipäätään, jotka ovat innovatiivisia ja osaavat hyödyntää nykyteknologiaa monin tavoin. Perinteitä ei ole silti unohdettu vaan paremminkin niitä vaalitaan, kunnioitetaan ja ennallistetaan. Paikallista käytetään ja tuetaan sekä tehdään asioita kylän kaikkien asukkaiden hyväksi - yhdessä.

Suomi 100 on satojen tuhansien pienyrittäjien maa

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2016 lähes kolmesataatuhatta yritystä, joista pk-yritysten osuus kaikista yrityksistä on 99,8 prosenttia. Alle kymmenen henkilöä työllistävien mikroyritysten osuus on 93,3 prosenttia, ja ne työllistävät lähes neljänneksen yksityisen sektorin työntekijöistä. Tulevaisuuden työpaikat myös löytyvät näistä yrityksistä, koska isojen yritysten henkilöstön vähennystalkoot tulevat jatkumaan.

Pienessä yrityksessä on hyvä olla. Työolobarometri (2016) osoittaa, että erityisesti pienissä yrityksissä työnantajan ja työntekijöiden välit ovat avoimet ja luottamukselliset. Pienissä yrityksissä tietoa myös välitetään avoimesti. Itselle pienyrittäjien kohtaamisissa tuli usein tunne, että yrityksessä ollaan yhtä perhettä, jossa pidetään toisista huolta, jaetaan tietoa ja taitoja sekä autetaan tarvittaessa. Jokainen työntekijä on merkittävä ja tärkeä osa kokonaisuutta, jonka osaamisesta ja viihtyvyydestä pidetään kiinni.

Haastattelumme olivat pääsääntöisesti positiivisia ja pienyrittäjien tavoitteena oli usein maltillinen tai jopa selvä kasvu. He olivat innostuneita työstään, ja miksipä ei olla, koska moni toteutti omaa haavettaan tai erityisosaamistaan. Kiertueemme maaseudun pienyrityksissä osoitti, että myös taajama-alueiden ulkopuolella on huikeita osaajia, laadukkaita tuotteita ja palveluita, upeita kohteita ja uskomattomia innovaatioita. Siellä on myös innostusta ja luottoa tulevaisuuteen. Onni ja menestys eivät kuitenkaan tule automaattisesti, ja joskus niiden eteen uhrataan paljon. Myös toiminnallisen laadun kehittämiseen tarvittaisiin apua ja tukea vierihoidon avulla. Tässä teemassa riittää vielä kehittämissarkaa eli tiet kutsuvat jatkossakin.

Tämä satojen tuhansien yrittäjien maa ei ole tuhansien murheellisten laulujen maa, jonka tuhansiin järviin juostaan. Olemme katajainen kansa, joka taipuu, muttei taitu. Pienyrittäjällä jos kenellä on tätä resilienssiä. Heille on myös syytä liputtaa; Hyvää Yrittäjän päivää 5.9.!

Hanna Hauvala

Kirjoittaja on Jyväskylän ammattikorkeakoulun Liiketoimintayksikön projektipäällikkö. Kirjoitus liittyy Kohti kilpailukykyistä laatua-yhteistyöhankkeen (2016-2017) toteutukseen ja tuloksiin. Reilun vuoden mittaisessa hankkeessa kartoitettiin hankealueen mikro ja pienten yritysten senhetkinen laatuosaamisen taso ja tarve, järjestettiin tiedotustilaisuuksia ja luotiin kaikille avoin laatutiedon materiaalipankki (www.kohtilaatua.fi). Hankkeen rahoitti Keski-Suomen ja Pohjanmaan ELY-keskukset Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta ja hankealueen 14 kuntaa. Hanketta hallinnoi Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajana oli Kehittämisyhtiö Witas Oy.

https://www.aitomaaseutu.fi/hankkeet/kkl-2